• kaisatk

Millainen on hyödyllinen verkkokurssi, eli miten edistää oppimista?

Kurssien tavoitteet ovat erilaisia


Millainen on hyödyllinen verkkokurssi? Opiskelijoiden motiivit osallistua verkkokursseille vaihtelevat yhtä paljon kuin verkkokurssien aiheet ja arvolupauksetkin. Hyöty riippuu siitä, miten hyvin verkkokurssin sisältö vastaa opiskelijoiden tarpeita ja odotuksia.


Opiskelijalla, joka ilmoittautuu DataCampin koodausharjoituksia teoriaan yhdistävälle kurssille ja opiskelijalla, joka ilmoittautuu puutarhanhoitokurssille on erilaiset odotukset siitä, mitä kursseilla tuleman pitää, ja mikä lopputulos (siis oppimistulos) tulee olemaan - miten opiskelija siis hyötyy käymästään kurssista. Yhteistä mainituille kursseille on niiden käytännönläheisyys ja mahdollisuus päästä heti kokeilemaan opittua käytännössä: ensimmäisessä tapauksessa ensin kurssin sisällä ja toisessa tapauksessa omassa puutarhassa. Lisäksi aiheet ovat melko konkreettisia.


DataCampin kurssit on rakennettu erinomaisesti teoriaa, käytännön harjoituksia ja toistuvaa testaamista hyödyntäen. Kurssien rakenne on syklinen: iso kokonaisuus on jaettu pienempiin, ja ensin aihealueista opiskellaan teoriaa, sitten tehdään harjoituksia, sitten lisää teoriaa, sitten harjoituksia ja niin edelleen, kunnes päästään osaamisen testaamiseen.


Puutarhanhoitokurssi taas voisi rakentua esimerkiksi siten, että ensin käytäisiin läpi Suomessa yleisimmät puutarhakasvit ja lyhyesti niiden lajityypillisiä ominaisuuksia ja hoitoa. Sen jälkeen voitaisiin siirtyä puhumaan näistä kasveista kotipuutarhaolosuhteissa: miten olosuhteista saadaan kullekin kasville ihanteelliset. Kurssilla voisi olla oma osionsa esimerkiksi jonkin tietyn puutarhatyypin suunnittelusta, ohjeita oikeanlaiseen istuttamiseen ja myös esimerkiksi ohjeita ruokakasvien viljelyyn ja tomaattilajikkeiden valintaan siten, että satoa tulee tasaisesti pitkin kesää.


Teoriapainotteiset kurssit ja muistin tukemisen keinot


Mikäli verkkokurssi on teoriapainotteinen ja käsittelee vaikkapa positiivista psykologiaa ja sen sovelluksia kasvatukseen ja opetukseen, sekä kouluttajan että opiskelijan lähestymistapa kurssia kohtaan on erilainen. Hyöty, jonka opiskelija odottaa kurssilta saavansa voi esimerkiksi olla vahva teoriapohja, jota hänen on mahdollista hyödyntää jatko-opinnoissa tai käytännön sovelluksissa. Teorian osuus kurssilla on suuri, ja opiskelijan on välttämätöntä sisäistää ja oppia perusasiat, ennen kuin on järkevää edetä syvemmälle aiheeseen, tai yrittää viedä opittua teoriaa tai esimerkiksi positiivisen psykologian interventioita käytäntöön.

Miten teorian oppimista ja ymmärtämistä sitten voi verkkokurssilla parantaa?


Asia on tärkeä, sillä erityisesti jos kyse ei ole ilmaiskurssista, opiskelijan tyytyväisyys verkkokurssin sisältöön saattaa riippua siitä, miten hyvin hän kokee oppineensa kurssilla käsitellyt asiat - tämä voi siis vaikuttaa suoraan kouluttajan tulevaan liiketoimintaan suositusten ja palaavien asiakkaiden muodossa.

Verkkokursseilla voidaan hyödyntää samanlaisia muistia tukevia keinoja kuin mitä muissakin oppimateriaaleissa ja perinteisissä, luokkahuonemallisissa koulutuksissa hyödynnetään: esimerkiksi visualisointi, kuvien käyttö, sisällön jaottelu, pohjustus, toistuva testaaminen ja sana- tai kuvakortit ovat tutkitusti toimiva keinoja. Mikä parasta, näiden keinojen käyttö tekee verkkokurssin sisällöstä samalla visuaalisesti mielenkiintoisempaa ja vaihtelevampaa, mikä osaltaan parantaa opiskelijan sitoutumista kurssin sisällön opiskeluun.




Visualisointi


Erilaiset infograafit (esimerkiksi tämä infograafi Schmeckin mallista) ovat hyviä esimerkkejä sisällön visualisoinnista. Sisällön visualisointi tukee oppimista useammalla kuin yhdellä tavalla: tutkimusten mukaan muusta sisällöstä poikkeavalla tavalla esitetty tieto muistetaan paremmin. Lisäksi infograafit voivat yksinäänkin toimia mikro-oppimissisältöinä.


Kuvien käyttö


Kuvia voi hyödyntää verkkokurssilla toki vain kuvitusmielessä, mutta itse käytän mieluummin sisältöä tukevaa kuvastoa. Mikäli mahdollista, kuvan voisi kytkeä sisällön jaotteluun siten, että kukin jaoteltu sisältö on helppo painaa mieleen juuri kyseiseen osa-alueeseen liittyvän kuvan avulla. Kuvia voisi käyttää myös yhtenä pohjustamiskeinona.





Pohjustaminen (engl. priming)


Pohjustaminen on varmasti kaikille tuttu keino, jonka tarkoituksena on nimenomaan tukea oppimista ja muistiin painamista. Pohjustamisessa tietosisällöstä voidaan esimerkiksi esittää tärkeimmät pääkohdat hyvin tiiviissä muodossa. Toinen pohjustamistapa on esitellä kuhunkin osakokonaisuuteen liittyen aiheeseen liittyvät oppimistavoitteet: opiskelija näkee paitsi sen, mitä hänen odotetaan osa-alueen opiskelun jälkeen osaavan, myös sen, mitä osa-alue tulee käsittelemään. Pohjustaminen on tutkimusten mukaan tehokas oppimista tehostava keino.

Sisällön jaottelu (engl. chunking content)


Kuten pohjustaminen, myös sisällön jaottelu on varmasti meille kaikille tuttu keino paitsi parantamaan oppimistuloksia myös muuttamaan tekstiä helpommin luettavaksi. Tekstin otsikointi, väliotsikointi ja kappalejaot ovat esimerkkejä sisällön jaottelusta.


Muistamista tukevassa sisällön jaottelussa sisältö jaetaan pienempiin loogisiin, merkityksellisiin, peräkkäisiin ja toisiinsa liittyviin osiin. Esimerkkinä sisällön jaottelusta voitaisiin mainita vaikkapa sikiönkehitys, jossa kehityskaudet jaetaan kolmeen, joissa kussakin kaudessa on omat kehitysvaiheensa. Sikiönkehityksen kokonaisuus on helppo muistaa näiden kolmen kauden yhdistelmänä. Tämän nimenomaisen kokonaisuuden oppimista tuetaan usein myös kuvamateriaalilla, mikä myös helpottaa muistamista.


Toistuva testaaminen (engl. test/re-test)


Millaista tekniikkaa hyödynnät, kun edessä on tentti ja opiskeltavana on laaja materiaali? Jos olet kuin minä nuorempana, luet materiaalin niin monta kertaa kuin ehdit ennen tenttitilaisuutta, ja sitten toivot parasta. Tutkimusten mukaan kuitenkin kaikkein tehokkain tapa tehostaa muistiin painamista on osaamisen testaaminen: lue materiaali tai osa siitä ja sitten testaa, testaa ja testaa osaamistasi. Vaikka testaamisen jälkeen saattaa tuntua siltä, että mitään ei ole jäänyt mieleen, viikon päästä muistat huomattavasti enemmän kuin mitä muistaisit, jos olisit lukenut materiaalin kolmesti ja jättänyt osaamisesi testaamisen väliin.



Verkkokurssilla tämä toistuva testaaminen on helppo toteuttaa: kouluttaja voi lisätä muutamia monivalintatehtäviä vaikka jokaisen osakokonaisuuden jälkeen (sisällön jaottelu), ja laajemman testin kunkin osa-alueen käsittelyn lopuksi. Ja ehkä vielä muistamista tukeva lopputesti ennen varsinaista lopputenttiä, jos sellainen on kurssin lopuksi tulossa.


Sana- ja kuvakortit (engl. flashcards)


Oman osaamisen testaamiseen sopivat loistavasti myös erilaiset sana- ja kuvakortit. Kortteja voi hyödyntää samoin kuin monivalintatehtäviä, esimerkiksi kunkin osakokonaisuuden jälkeen sisällössä esitellyt tärkeimmät käsitteet voi vielä kerrata sanakorttien avulla, ja samalla tulee testanneeksi, miten hyvin käsitteet jäivät mieleen.


Muistin tukemisen keinot ja sisällön monipuolisuus


Kuten aiemmin mainitsin, verkkokurssin sisällön tulisi olla monipuolista, sillä sisällön monipuolisuus lisää opiskelijan sitoutuneisuutta. Edellä esitellyt muistin tukemisen keinot omalta osaltaan auttavat tekemään verkkokurssin sisällöstä vaihtelevaa ja kiinnostavaa, ja samalla ne edesauttavat oppimistavoitteiden saavuttamista.


Käytetyt työkalut


Sanakortit ja monivalintakysymys on toteutettu h5p:llä, infograafi puolestaan Venngagella (Canva ajaisi saman asian).


Kiinnostuitko? Haluatko sparrailla tähän tai yleisesti verkkokursseihin liittyen?


Varaa ihmeessä aika maksuttomaan etätapaamiseen suoraan kalenteristani!