top of page
  • kaisatk

Arkinen saavutettavuus

Mitä saavutettavuus oikeastaan tarkoittaa?

Minusta tämä on aiheellinen kysymys, vaikka ensilukemalta ehkä vähän yksinkertainen. Tulin tuossa hiljattain miettineeksi, että minäkin kun puhun paljon WCAG 2.1-ohjeista ja lainsäädännöstä, saatan itse asiassa vahingossa vähän johtaa teemassa harhaan.


Nimittäin. Saavutettavuuden toteutumisen tarkastelussa on toki tärkeää noudattaa kriteereitä, joiden tarkoitus on helpottaa arviointia ja vaikkapa softasuunnittelua – tai koulutussuunnittelua.


Mutta riittääkö WCAG 2.1:n tuijottaminen?


Eipä taida riittää. Käydään ajatukseni läpi muutaman esimerkin kautta.


Meillä on käytössä sanotaan nyt vaikka verkko-oppimisympäristö. Se on saavutettavuuden osalta auditoitu, ja se täyttää tietyin rajauksin AA-tason saavutettavuusvaatimukset. Hyvä juttu, tämä on jo erinomainen tilanne.


Mutta, koulutussuunnittelijan on kuitenkin ymmärrettävä tätä nimenomaista, saavutettavaa, ohjelmistoa käytettäessä esimerkiksi se, että:

  • kaksipalstaista sisältöä ei kannata käyttää, vaikka se olisi mahdollista

  • yhdessä näkymässä ei saa olla liikaa mitään, vaikka se olisi mahdollista

  • huomioidaan levollisuus vs. levottomuus designissa

  • tarkastellaan oikeasti navigoinnin selkeyttä, vaikka navigointi näyttäisikin syntyvän automaattisesti

  • ohjeistetaan, vaikka tuntuisi kuinka selkeältä.

Ajan takaa sitä, että saavutettavakin ohjelmisto voi antaa koulutussuunnittelijalle, sisällönrakentajalle tai käyttäjälle mahdollisuuden tehdä isojakin virheitä, jotka vaikuttavat lopullisen tuloksen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.


Käyttäjäkokemus


Vaikka ohjelmistot olisivatkin saavutettavia ja sisältö suunniteltu myös huolella saavutettavaksi, on silti huomioitava se kaikkein tärkein: käyttäjäkokemus. Kannattaa kysyä aktiivisesti käyttäjäkohderyhmältä, millaisia fiiliksiä ohjelmiston käyttäminen tai sisällön läpikäynti herättää.


  • Tuskastumista – onko ohjelmisto näennäisestä saavutettavuudestaan huolimatta vaikeakäyttöinen? Tuleeko esimerkiksi tehtyä ihan turhia virheitä toistuvasti? Tai pitääkö ohjelmiston käyttö opetella joka kerta alusta lähtien, aikaa vievästi?

  • Onnistumista – tämä on sinänsä ihan positiivista, mutta toki fokuksen pitäisi olla substanssissa eikä siinä että ”onnistuin käyttämään ohjelmistoa, jes hyvä minä!”

  • Ei mitään ihmeellistä – tähän kannattaa pyrkiä, vaikka ahaa- ja vau-elämykset ovatkin esimerkiksi oppimissisältöjen substanssin osalta tärkeitä.

  • Hämmennystä – tämähän on helppokäyttöinen, saavutettava ja yksinkertainen ohjelmisto, miksen silti ymmärrä mitä tässä pitäisi tehdä? Onko ymmärryksessäni jotain vikaa?

Maalaisjärkeä ohjelmistoa valittaessa tai sillä sisältöjä luotaessa ei saa siis unohtaa.


Vinkit:

  • Ohjelmistoja suunniteltaessa hyödynnä käyttäjäpalautetta ja muista testata ei vain itse vaan käyttäjäkunnan avulla.

  • Sisältöjä rakennettaessa sama juttu, eli testaa itse ja pyydä siihen myös apua sekä kerää käyttäjäpalautetta.

  • Muista käyttää omaa, tervettä järkeäsi.

  • Jos jokin vaikuttaa sinun mielestäsi epäselvältä tai vaikealta, on paljon ihmisiä jotka ovat kanssasi samaa mieltä. Silloin kannattaakin pohtia, mistä se johtuu ja voiko asialle tehdä jotakin.

Sparrailuapua aiheeseen?


Saavutettavuus on pinnalla ja tärkeä aihe. Muistathan, että jos tarvis, pääset sparrailemaan kanssani maksutta tästä ja muista verkko-oppimiseen liittyvistä aiheista verkkokurssisparraus -tapaamisessa. Voit varata ajan tapaamiseen suoraan kalenteristani tästä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).


Vastaa työntekijäkokemuskyselyyn!


Saavutettavuus liittyy hyvin suuressa määrin myös työntekijäkokemukseen. YH Training ja eFace ovat yhdessä julkaisseet työntekijäkokemuksen kehittämisen checklistan sekä listaan perustuvan työntekijäkokemuskyselyn. Käy lataamassa itsellesi oma checklista ja muista vastata myös kyselyyn!


Pääset lataamaan checklistan täältä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Comments


bottom of page