• kaisatk

Etsitäänkö teidän yrityksellenne parhaillaan verkko-oppimisympäristöä?

Jos vastasit otsikon kysymykseen kyllä, kannattaa jatkaa lukemista!


Verkko-oppimisympäristön valinta on juuri nyt ajankohtainen todella monelle yritykselle. Mietittävät asiat ovat yrityksestä riippumatta pitkälti samoja. Kokosin avuksesi listan niistä asioista, joita ainakin kannattaa pohtia. Toivottavasti tästä materiaalista on apua valinnassa!


Jos luet blogia mobiilissa, alla olevan interaktiivisen kuvan jälkeen voit halutessasi lukea tekstin perinteisessä muodossa.




Mitkä ovat tärkeimmät sidosryhmät verkko-oppimisympäristön valinnassa?

Haastattele sidosryhmät


Mieti ensin, mitkä ovat verkko-oppimisympäristön hankintaan liittyen tärkeimmät sidosryhmät. Sen jälkeen haastattele näiden sidosryhmien edustajia. Tällä tavalla saat mahdollisimman kattavan kuvan siitä, mitä verkko-oppimisympäristössä on pakko olla, ja mitä siinä olisi hyvä olla. Todennäköisesti valinnassa on tehtävä jonkin verran kompromisseja, sillä kaikki toiveet täyttävää ympäristöä ei välttämättä löydy.


Kuka käyttää aikaa koulutusten rakentamiseen?


Toteutetaanko koulutukset digimuotoisina nykyisten kouluttajien toimesta, vai keskitetäänkö koulutusten tekeminen esimerkiksi HR-funktiolle? Kuinka paljon aikaa koulutusten rakentajilla on käyttää verkkomuotoisten koulutusten rakentamiseen?

Tällä on iso merkitys, kun mietitään verkko-oppimisympäristön helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaisuutta. Lisäksi, jos koulutusten tekeminen keskitetään tietylle henkilöstöryhmälle, heiltä voidaan lopulta ehkä odottaa syvällisempää verkko-oppimisympäristön kaikkien toimintojen hallintaa kuin silloin tällöin koulutuksia tekeviltä. 

Lisäksi, kun usein suuri osa koulutusmateriaalista on jo valmiina, on erittäin kätevää, jos materiaalin saa konvertoitua suoraan oppimisympäristöön, eikä kouluttajalta vaadita massivista kopioi-liitä-kopioi-liitä -työvaihetta.


Miten koulutukset tällä hetkellä toteutetaan?


Onko koulutuksissa paljon harjoituksia, testejä ja vuorovaikutusta? Keskustellaanko koulutuksissa?

Jos kyllä, hyvä niin, ja nämä käytännöt kannattaa siirtää myös digimuotoon. Ja ellei, digimuotoiseen koulutusmateriaaliin kannattaa ehdottomasti rakentaa monipuolista sisältöä ja erilaisia elementtejä, jotka lisäävät koulutuksen mielenkiintoisuutta ja siten parantavat oppimistuloksia.

Kaikki ei ole mahdollista kaikissa ympäristöissä, joten kannattaa melko tarkkaan miettiä, mitä asioita ainakin halutaan voida toteuttaa verkkoympäristössä, ja valita sellainen alusta, josta nämä toiminnot löytyvät.


Mitä koulutuksista halutaan saada tietää?


Siis mikä on koulutusten arvolupaus? Mitä opiskelijoiden pitäisi koulutusten jälkeen osata? Entä miten tämän osaamisen voi näyttää toteen? Ja mihin nämä tiedot halutaan säilöön?

Usein verkko-oppimisympäristö integroidaan HR-järjestelmään, jolloin tiedot suorituksista siirtyvät sinne automaattisesti. Tieto voi siirtyä myös toisin päin, mikä onkin käytännöllistä, sillä silloin kouluttajan ei tarvitse luoda opiskelijoita manuaalisesti oppimisympäristöön, vaan ne tulevat suoraan HR-järjestelmästä. Usein siirtyvät tiedot voivat olla myös tietoja siitä, kuka on kenenkin esimies ja esimerkiksi, kenellä on oikeus nähdä minkäkin työntekijäryhmän suoritukset.

Mikäli teillä on käytössä jokin HR-järjestelmä, kannattaa siis miettiä, onko tarpeen voida integroida verkko-oppimisympäristö HR-järjestelmään.

Jotkin verkko-oppimisympäristöt tarjoavat hyvin monipuolista, tekoälyä hyödyntävää dataa käyttäjien osaamisesta ja motivaatiosta, ja ympäristöt voivat esimerkiksi koostaa sisältöanalyysimaisen raportin käydyistä keskusteluista. On tilanteita, joissa laajasta raportointikapasiteetista on paljon hyötyä!


Millaisissa rooleissa opiskelijat toimivat?

Ja miten ihmiset oppivat parhaiten?


Tehtaassa, hoivakodissa, asiantuntijaorganisaatiossa ja kiinteistönhuoltoyrityksessä on kaikissa omanlaisensa työskentelytavat ja samoin kussakin työntekijöillä on erilaiset mahdollisuudet käyttää aikaa opiskeluun työn lomassa, tai erikseen opiskelulle varattuna aikana. Opiskelussa käytössä olevat laitteet vaihtelevat, ja niin tekevät myös opiskelijoiden tietotekniset taidot. 

Oppimisympäristön tulisi siis olla mahdollisimman helppokäyttöinen (mielellään myös kouluttajaroolissa toimiville), ja sitä pitäisi voida käyttää niillä laitteilla, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä. Ympäristön pitäisi myös mahdollistaa mikro-oppimistuokiot ja muut lyhyet opiskeluhetket - tutkimusten mukaan nimittäin on paljon hyödyllisempää opiskella vähän kerrallaan pidemmällä aikavälillä kuin esimerkiksi intensiivisesti kuuden tunnin ajan.


Oppimista tukee myös opiskelijoiden mahdollisuus testata itse omaa osaamistaan vaikkapa monivalintatehtävien, drag & drop -tyyppisten interaktioiden tai muiden elementtien avulla.


Millaista materiaalia koulutuksiin halutaan?


Yleensä ottaen kaikkiin verkko-oppimisympäristöihin on mahdollista lisätä tekstiä, kuvaa, videoita ja ääntä. Joihinkin verkko-oppimisympäristöihin voi lisäksi upottaa html5-elementtejä ja scorm-tiedostoja, ja niissä voi olla sisään rakennettuna erilaisia interaktioita (monivalintakysymykset, pollit, avoimet kysymykset, pudotusvalikot jne.).

Monipuolisuus on etu, sillä vaikka alussa tuntuisikin siltä, että koulutusmateriaalit halutaan vain nopeasti verkkoon lähes siinä muodossa kuin ne ovat aiemminkin olleet (ppt-esityksiinä tai pdf-nivaskana), on hyvin todennäköistä että myöhemmässä vaiheessa on aikaa tarkemmin pohtia verkko-oppimisympäristön kaikkia potentiaalisia käyttökohteita ja keskittyä koulutusten laatuun. 


Millaisista opiskelijamääristä puhutaan?

Opiskelijamäärä vaikuttaa ympäristön hintaan


Verkko-oppimisympäristöjen hinnoittelumallit ovat erilaisia, mutta useimmiten käyttäjämäärällä on ainakin jonkinlainen vaikutus alustan hintaan. 

Suuri osa verkko-oppimisympäristöistä on tarjolla SaaS-palveluna, ja lisenssi maksetaan kuukausittain tai vuosittain. Jotkin palveluntarjoajat perivät lisäksi aloitusmaksun ja muita lisämaksuja, esimerkiksi integraatioista, ympäristön brändäyksestä ja kertakirjautumisen toteuttamisesta. Hinnat voivat vaihdella noin 150 eurosta kuukaudessa aina reiluun tuhanteen puntaan kuukaudessa, ja ylikin. Osa palveluntarjoajista ei halua edes aloittaa keskustelua potentiaalisten asiakkaiden kanssa, mikäli käyttäjämäärä ei ylitä palveluntarjoajien minimirajaa (esimerkiksi 500 tai 1.000 käyttäjää). 

Kun hintoja vertaillaan, kannattaa samalla vertailla myös alustojen ominaisuuksia ja esimerkiksi asiakaspalvelun laatua ja nopeutta. On etu, jos valintatilanteessa on mahdollista keskustella jonkin tyytyväisen käyttäjän kanssa ja kysellä häneltä suoraan itseä mietityttäviä asioita. 


Haluatko jutella aiheesta?


Voit varata maksuttoman sparrailuajan suoraan kalenteristani. Tapaaminen ei sido sinua mihinkään.