top of page
kaisatk

Verkkokurssin rakentamisen ABC

Siinä vaiheessa, kun olet

  • löytänyt tarpeisiisi parhaiten soveltuvan verkko-oppimisympäristön

  • päättänyt, millaisen aikataulun mukaisesti aiot kurssisi sisällön julkaista

  • valinnut verkkokurssisi aiheen,

on aika siirtyä kurssin sisällön suunnitteluun. Sisältöä voi toki alkaa suunnitella jo ennen kuin oppimisympäristö on valittu, mutta muistathan tällöin, että eri verkko-oppimisympäristöissä kursseja voidaan rakentaa erilaisten sisältöelementtien avulla. Kaikissa verkko-oppimisympäristöissä kurssit voidaan kuitenkin luoda käyttäen vähintäänkin tekstiä ja kuvia, joten niistä on hyvä aloittaa.


Arvolupaus


Aloita kurssin arvolupauksen hahmottelusta. Arvolupaus on vastaus kysymykseen


”Miksi minun pitäisi osallistua kurssille?”.


Ja kun muotoilet arvolupauksen hyvin, se paitsi vastaa esitettyyn kysymykseen, myös herättää odotuksia kurssia kohtaan, ja parhaassa tapauksessa myös halu oppia herää. Arvolupaus voi olla näinkin yksinkertainen:


”Tämän kurssin käytyäsi sinulla on perustiedot siitä, miten verkkokurssin sisältöä kannattaa alkaa rakentaa. Kurssin harjoitukset tekemällä olet myös hahmotellut oman verkkokurssisi rakenteen, ja kurssisi sisällöntuottaminen on hyvässä vauhdissa.”


tai

”Tämän kurssin käytyäsi ymmärrät bayesilaisen päättelyn perusteet ja tiedät, miten bayesilainen koulukunta eroaa frekventistisestä suuntauksesta. Tiedät lisäksi, mitä ovat priori- ja posteriorijakauma, ja osaat laskea sekä uskottavuusfunktion että posteriorijakauman arvot. ”

Kurssin rakenteen hahmottelu


Kun arvolupaus on valmiina, voit hahmotella kurssin kuvauksen. Kurssin kuvaus on toki hyödyllinen myös tuleville opiskelijoille, mutta tässä sen tarkoituksena on auttaa sinua kurssin rakenteen suunnittelussa. Kurssin kuvauksessa voit esimerkiksi kertoa, mitä eri asioita kurssilla tullaan käsittelemään ja missä asioissa osallistujan osaaminen tulee lisääntymään. Mitä opiskelijat osaavat kurssin jälkeen tehdä?

Muotoilemaasi kurssin kuvausta voit hyödyntää kurssin rakenteen suunnittelussa. Mitä eri osa-alueita juuri luettelit, kun kirjoitit kurssin kuvauksen? Voisivatko nämä osiot muodostaa kurssisi? Tarvitaanko mukaan vielä jokin osio, jotta kurssin arvolupaus täyttyy?

Rakenteesta tekstiin


Hahmoteltuasi kurssin rakenteen pääset käsiksi varsinaiseen sisältöön. Mikäli kärsit tyhjän paperin kammosta, voi olla hyödyllistä ensin kerätä jokaisen osa-alueen alle muutamia avainsanoja esimerkiksi ranskalaisten viivojen avulla. Seuraavaksi voit laajentaa listaasi uusilla alakohdilla, ja hiljalleen huomaat, että lauseiden, kappaleiden ja kokonaisten osioiden kirjoittaminen onkin oikeastaan aika sujuvaa.


Kun työstät kurssin sisältöä tällä tavoin, kurssin arvolupaus ei pääse unohtumaan kirjoitusprosessin aikana, ja kurssin punainen lanka säilyy luvusta toiseen.

Kun tekstisi ensimmäinen luonnos on valmiina, kannattaa jättää se vähäksi aikaa ”lepäämään”, jos mahdollista. Pidä vaikka päivä taukoa ja palaa tekstisi pariin jälleen seuraavana päivänä. Tai voit vaikka luetuttaa tekstisi jollakulla ulkopuolisella. Todennäköisesti tekstiä on hyvä vielä muuttaa ja korjailla, ja tällaiset korjaustarpeet on helpompi huomata, kun saat hieman etäisyyttä luomukseesi.

Millainen kuvitus sopii verkkokurssillesi parhaiten?


Verkkokurssilla pelkkä tekstisisältö ei missään tapauksessa toimi. Vähintäänkin etsi jostakin kuvavalikoimasta aiheeseen sopivaa kuvitusta (esimerkiksi www.unsplash.com on kätevä paikka). Parasta tietysti on, jos sinulla on omia, yksilöllisiä kuvia, joita voit kurssillasi käyttää.

Lisäksi on mahdollista ja pedagogisesti toimivaa, jos laaditkin osasta kurssin sisältöä esimerkiksi infograafeja tai muita kuvia. Tällä tavalla kurssin sisällöstä tulee monipuolisempaa, mutta lisäksi tosiasia on, että moni meistä oppii parhaiten visuaalisten ärsykkeiden avulla. (En ota tässä tekstissä sen enempää kantaa eri oppimistyyleihin tai niitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin).

Videoita?


Kyllä kiitos! Opiskelijakokemuksen kannalta parasta olisi, jos esiintyisit videoilla itse. Älypuhelimen kameralla tai kannettavan webkameralla saa aikaan hyvinkin julkaisukelpoista materiaalia.


Videoiden käyttämisessä on paljon hyviä puolia:

  • kurssista tulee monipuolisempi ja mielenkiintoisempi

  • opiskelijat saavat sinusta kouluttajana ihan erilaisen vaikutelman kuin jos sinua ei näkyisi kurssilla missään kohdassa

  • tärkeimpien tai vaikeimpien asioiden tiivistäminen videolla on tehokasta kertausta.

Jos päätät tehdä kurssia varten videoita, muista tässäkin arvolupaus ja se, että videoiden sisällön tulee olla yksi askel arvolupauksen täyttymisessä. Videoiden ihanteellinen pituus on 2-5 minuuttia, yli 10 minuutin videoita kannattaa välttää. Tai jos ehdottomasti haluat tehdä pitkiä videoita, lisää niihin sisällysluettelo. Lisäksi videoihin kannattaa aina lisätä tekstitys. Vaikka artikuloisit miten selkeästi, osa opiskelijoista katsoo videoita mieluiten ilman ääntä, ja tekstityksen käyttäminen mahdollistaa omaan tyyliin sopivan opiskelun tässäkin kohtaa.

Entä muu sisältö, vuorovaikutteisuus ja kurssianalytiikka?


Kurssin teksti on valmiina. kuvat joko valittuina tai piirrettyinä ja videotkin kuvattu. Hienoa! Nyt onkin aika palata takaisin alkuun, nimittäin siihen verkko-oppimisympäristön valintaan.


Jos kouluttajana haluat voida lisätä kurssillesi monipuolisia tehtäviä, erilaisia vuorovaikutteisia elementtejä ja vaikkapa valmiiksi aikataulutettuja etätapaamisupotuksia, ei tarkoitukseen sopivia verkko-oppimisympäristöjä enää olekaan niin montaa.

Selvitä verkko-oppimisympäristön palveluntarjoajalta nämä:

  • millaisia kysymyksiä ja tehtäviä kurssille voi lisätä?

    • monivalintakysymyksiä

    • avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata tekstillä

    • avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata palauttamalla jonkin tiedoston (kuva/video/teksti)

    • muita kysymyksiä

  • onko kurssille mahdollista upottaa html5 – tai scorm-tiedostoja?

    • html5 mahdollistaa todella monipuolisen sisällön rakentamisen. Sen avulla voit upottaa kurssillesi esimerkiksi valmiiksi aikataulutettua Zoom-tapaamisia, vuorovaikutteisia elementtejä (H5P ja muut vastaavat ohjelmistot), valkotauluja, kyselyitä ja vaikka mitä muuta

    • scorm-tuki puolestaan mahdollistaa erilaisilla e-learning-työkaluilla tehtyjen kurssisisältöjen upottamisen verkkokurssillesi.

Mieti lisäksi, millaista tietoa tarvitset opiskelijoiden edistymisestä, kurssin kävijämääristä, annetuista vastauksista tai käydyistä keskusteluista. Kysy verkko-oppimisympäristön palveluntarjoajalta siis myös, millaista analytiikkaa oppimisympäristöstä on saatavilla, ja onko tietoja esimerkiksi mahdollista saada ulos excelmuodossa.

Kurssin oppimistavoitteet hyödyksi tehtävien suunnittelussa


Mikäli aiot lisätä kurssillesi erilaisia tehtäviä, kannattaa kirjoittaa kurssin arvolupauksen ja kuvauksen jatkoksi vielä opiskelijoiden oppimistavoitteet. Kurssin oppimistavoitteet konkretisoivat arvolupauksen ja kurssin kuvauksen, ne siis kertovat opiskelijalle, mitä hänen on tehtävä, jotta hän voi saavuttaa oppimistavoitteet. Oppimistavoitteista saat suoraan kurssin arvolupauksen täyttymistä tukevia tehtäviä.

Esimerkiksi tämän bayesiläistä päättelyä käsittelevän kurssini arvolupaukseen

”Tämän kurssin käytyäsi ymmärrät bayesilaisen päättelyn perusteet ja tiedät, miten bayesilainen koulukunta eroaa frekventistisestä suuntauksesta. Tiedät lisäksi, mitä ovat priori- ja posteriorijakauma, ja osaat laskea sekä uskottavuusfunktion että posteriorijakauman arvot.”


perustuen voisin laatia opiskelijoiden oppimistavoitteet:

  • osaa kolmella lauseella kertoa bayesiläisen ja frekventistisen suuntauksen erot.

  • osaa muodostaa priorijakauman, uskottavuusfunktion ja posteriorijakauman sekä diskreeteille että jatkuville muuttujille

  • ymmärtää priorin vaikutuksen posteriorijakaumaan.

Näitä oppimistavoitteita hyödyntäen voin lisätä kurssille tehtäviksi esimerkiksi

  1. Tiivistä kolmeen lauseeseen bayesiläisen ja frekventistisen suuntauksen erot (vastaus tekstinä)

  2. Valitse näistä kolmesta vaihtoehdosta oikea priorijakauma, kun tilanne on kuvatunlainen (monivalintakysymys)

  3. Muodosta kuvattuun tilanteeseen sopiva priorijakauma (vastaus kuvana)

  4. Muodosta kuvattuun tilanteeseen sopiva uskottavuusfunktio (vastaus kuvana)

  5. Muodosta kuvattuun tilanteeseen sopiva posteriorijakauma (vastaus kuvana)

  6. Mikä näistä on oikea posteriorimoodi (monivalinta)

Tällaisilla tehtävillä voidaan sekä tukea opiskelijoiden oppimista että suoraan mitata heidän osaamistaan. Joissain tapauksissa on tarkoituksenmukaista lisätä kurssille myös jonkinlainen lopputesti, jonka toteuttamiseen monivalintakysymykset ovat kouluttajan kannalta kaikkein toimivin ratkaisu – ne kun useimmiten pisteytyvät automaattisesti, eikä testin arviointi siis vaadi sinulta vaivannäköä.

Ennen kuin julkaiset kurssin…

Olet päässyt jo todella pitkälle: kurssihan on valmis! Malta kuitenkin vielä hetki, ennen kuin julkaiset kurssin suuren yleisön saataville. Nimittäin, jos suinkin mahdollista, kurssille kannattaa kerätä testiyleisö tai vähintäänkin pyytää muutamaa ystävää tai kollegaa käymään kurssi läpi opiskelijan ominaisuudessa. Kokemuksesta tiedän, että omalle työlle tulee nopeasti sokeaksi, eikä virheitä, epäjohdonmukaisuuksia tai toimimattomuuksia olekaan enää helppo huomata. Loppujen lopuksi tämä viimeisen tarkistamisen vaiva on pieni, mutta sen vaikutus on merkittävä.

No niin, nyt kurssin voi julkaista. Ja hei, muista pyytää kurssilaisilta palautetta sisällöstä ja toteutuksesta. Ja muista myös hyödyntää saamaasi palautetta!

Haluaisitko tietää aiheesta lisää?


Voit varata maksuttoman sparrausajan tästä.

Comments


bottom of page