• kaisatk

Verkkokurssin osaa jokainen tehdä!

Kyllä, totta se on. Sinäkin osaat.


Minä teen verkkokursseja työkseni, ja osittain siksi, osittain taas suuren verkkokursseja kohtaan tuntemani kiinnostukseni vuoksi minulle on kertynyt aiheesta jo melko paljon tietoja ja taitoja. Teen verkkokursseja asiakkailleni, ja jonkin verran myös omaan ja yritykseni käyttöön. Mutta se, että minä ja useat muut tahot teemme verkkokursseja maksua vastaan ei suinkaan tarkoita sitä, että se olisi jotenkin erityisen vaikeaa. Päinvastoin!


Onko sinulla idea?


Kaikki nimittäin lähtee ideasta. Voi olla, että osaat jotakin aivan erityisen hyvin, tai olet kiinnostunut jostakin tietystä asiasta, tai haluat viedä esimerkiksi jo vakiintuneen luokkahuonemuotoisen koulutuksesi verkkomuotoon. Oli taustalla mikä motiivi hyvänsä, idea on jokaisen kurssin alku.


Ketä ideasi voisi hyödyttää?


Idean lisäksi sinulla on todennäköisesti jonkinlainen mielikuva siitä, kuka voisi kurssistasi hyötyä: kenelle ideasi voisi olla avuksi. Tätä kohdeyleisöä kannattaa lähestyä ja sitouttaa kurssin rakentamiseen ja sisällön tuottamiseen ihan alusta alkaen. Samalla kohdeyleisö saattaa hyvinkin kiinnostua tulevasta kurssistasi ja alkaa odottaa sen julkaisua.


Voit esimerkiksi kysyä kohdeyleisöltä:


"Mitä haluaisit oppia aiheesta x?"

tai

"Miten uskot oppivasi parhaiten aiheesta x?"

Voit myös kertoa lyhyesti ideastasi ja testata, millaisen vastaanoton se kohdeyleisöltä saa.


Arvolupaus

Arvolupaus vastaa kysymykseen

"Miksi minun pitäisi käydä tämä kurssi?"

Arvolupaus voi olla esimerkiksi


"Tämän kurssin käytyäsi sinulla on perustiedot kvantitatiivisten menetelmien käytöstä tutkimusaineiston analysoinnissa. Ymmärrät perusperiaatteet eri menetelmien taustalla ja osaat hyödyntää analyysissa SPSS-ohjelmistoa."

(sivumennen sanoen, tällainen kurssi on olemassa, jos olet aiheesta kiinnostunut)


Arvolupaus on kuin hissipuhe, mutta paljon lyhyempi. Arvolupaus on tapa kiteyttää ideasi motivoivaksi 1-3 lauseeksi.


Mikä on sinulle luontaisin tapa jakaa tietämystäsi?


Oletko luontevimmillasi esiintyessäsi videoilla? Vai jätätkö mieluummin kuvan pois ja hyödynnät pelkästään ääntäsi? Tai oletko sujuva kirjoittaja? Ehkä osaat kuvata ajatuksiasi ja osaamistasi parhaiten kuvilla ja infograafeilla? Tai haluaisit toteuttaa ideasi täysin interaktiivisena, vähän niin kuin pelin muodossa?


Uskon vahvasti siihen, että kaiken tekemisen, siis myös verkkokurssin tekemisen, pitäisi tuntua itsestä mukavalta ja luontevalta. Sen vuoksi kannustankin keskittymään sisällöntuotannossa siihen muotoon, joka tuntuu omimmalta. Mukavuusalueelta voi sitten poistua lyhyiksi tai pidemmiksi hetkiksi ja tuottaa videoita, audiota, kuvia, tekstiä, pelillisiä elementtejä ja muuta kurssin sisältöä monipuolistavaa ja arvolupauksen täyttymistä edesauttavaa materiaalia.


Valitse ympäristö, ja valitse se huolella


Tulevan kurssisi sisällön miettiminen siltä kannalta, mitä erilaisia sisältötyyppejä haluat hyödyntää on tärkeää myös toisesta syystä, nimittäin se vaikuttaa verkko-oppimisympäristön valintaan. Itse pidän hyvin tärkeänä verkko-oppimisympäristön monipuolisuutta ja sitä, että ideoideni toteuttamisessa vain taivas ja tarvittaessa löytämieni ulkoisten työkalujen määrä ovat rajana. En halua, että verkko-oppimisympäristöön on mahdollista lisätä vain kuvia, videoita ja tekstiä, ehei, minä haluan voida käyttää pelillisyyttä, monipuolisia kysymyksiä, audiota ja erilaisia upotettuja elementtejä.


Verkko-oppimisympäristön valinnan tekeminen huolellisesti on asia, jota ei voi painottaa liikaa. Heti, kun investoit aikaa ja vaivaa kurssin rakentamiseen tiettyyn ympäristöön kynnys vaihtaa ympäristöä kasvaa merkittävästi. En usko, että saat mistään ympäristöstä saumattomasti siirrettyä valmista kurssia toiseen ympäristöön - ja tämä on tärkeää ymmärtää ennen kuin näet yhtään vaivaa kurssin rakentamiseen verkko-oppimisympäristössä.


Ympäristöä valittaessa selvitä

  • hinta (hintavertailua täällä)

  • integraatiomahdollisuudet + verkkokaupan saatavuus

  • käytössä olevat sisältötyypit

  • html/scorm-yhteensopivuus

  • analytiikan taso

  • tietoturvan taso

  • onko mahdollista tehdä myös ilmaissisältöjä

  • mitä kautta videot saa alustalle

  • millaisia interaktiomahdollisuuksia alusta tarjoaa

  • näkeekö opiskelija omat sanalliset vastauksensa myöhemmässä vaiheessa kurssia

  • voiko ympäristössä käynnistää keskusteluita

  • helppokäyttöisyys sekä kouluttajan että opiskelijakäyttäjän osalta - mitä intuitiivisempi sen parempi

Melko kattavaa vertailua joistakin ympäristöistä löydät täältä. Vielä julkaisematonta tietoa saat pyydettäessä minulta.


Missioni on, että kukaan ei enää valitsisi mitään verkko-oppimisympäristöä puhtaasti siksi, että sen some- tai markkinointinäkyvyys on niin suurta, vaan että valinta olisi mahdollisimman tarveperustainen.


Sisällöntuotanto


Niin, sitten se itse sisällön rakentaminen kurssille. Helpommin sanottu kuin tehty, vai?


Olen eri mieltä!


Aloita arvolupauksesta

  • mieti, mitä kurssin läpikäyneen pitäisi ainakin kurssilta saada irti

  • mieti, mihin alaosioihin tämän kurssin annin voisi jakaa

  • hahmottele jokaiseen keksimääsi alaosioon muutamia avainsanoja

Kas vain, tulitko juuri laatineeksi kurssillesi sisällysluettelon?


Seuraavaksi on aika saada lihaa luiden päälle. Mitä sinä tiedät hahmottelemistasi kurssin alaosioista? Piirrä mindmap, kirjoita, äänitä puhettasi, tallenna videomateriaalia - oli keino mikä hyvänsä, kerro aiheestasi juuri sillä tavalla joka tuntuu sinusta luontevalta. Esimerkiksi tuon tilastotieteen kurssin rakentamista varten kaivoin esiin tekemäni lukuisat muistiinpanot, laajensin niitä, laadin tehtäviä, tein lisätutkimusta, kirjoitin kaavoja, tein ruuduntallennusvideoita ja amatöörimäisiä videoita valkotaulua hyödyntäen (ne pitää kyllä vielä uusia).


On tärkeää pitää kurssin sisältöä luodessa mielessä kurssin arvolupaus. Kun olet itse jonkin aiheen asiantuntija ja todella kiinnostunut aiheestasi, saatat huomaamattasi kertoa asiasta turhan laveasti, tavalla, joka vie fokusta pois arvolupauksen täyttymisestä ja tavallaan siis tuhlaa opiskelijan aikaa. Jos asiaa olisi enemmän kuin arvolupauksen täyttymisen verran, voit aina tehdä toisen, syventävän kurssin.


Opiskelijan aktivoiminen ja sitouttaminen


Arvolupauksen täyttymistä - siis asiakastyytyväisyyttä - lisää osaltaan se, että opiskelija muistaa ja ymmärtää juuri käymänsä kurssin sisällön. Oppimista, muistamista ja ymmärtämistä tukevia keinoja olen kuvannut täällä.


Yksinkertaisia ja toimivia tapoja aktivoida verkkokurssin hankkinutta opiskelijaa on mahdollistaa hänen oma toimintansa verkko-oppimisympäristössä. Sen sijaan, että opiskelija vain katsoisi videoita, lukisi tekstiä ja tutkisi kuvia hänet kannattaa kytkeä aktiiviseksi toimijaksi kurssille. Käytä monivalintatehtäviä, avoimia pohdinta- ja reflektointitehtäviä, pelillisiä elementtejä, omiin aiempiin vastauksiin ja mietteisiin palaamista ja innosta opiskelija hyödyntämään juuri oppimaansa.


Opiskelijoiden sitouttaminen verkkokurssille voi olla haasteellista. Vaikka kurssi olisi maksullinenkin, ja siten olisi opiskelijan oman edun mukaista, että hän tosiaan kävisi sisällön läpi ja hyötyisi siitä, näin ei suinkaan aina tapahdu. Asia on sikäli tärkeä, että jos opiskelija ei käykään hankkimaansa verkkokurssia hän ei vättämättä ajattele "Olenpas hassu kun ostin kurssin mutta en jaksa käyttää aikaa sen sisällön opiskeluun", hän ajatteleekin "Kurssi ei ollut lainkaan niin mielenkiintoinen kuin ajattelin, ja siksi en ole halunnut paneutua sen sisältöön". Miten käy asiakkaan jälkimmäisessä tapauksessa? Hänestä ei välttämättä tule palaavaa asiakasta.


Muutamia sitouttamiskeinoja:

  1. tavoitteenasetanta: kehota opiskelijaa asettamaan itselleen tavoite kurssille

  2. aikataulu: pyydä opiskelijaa laatimaan jonkinlainen opiskeluaikataulu, esimerkiksi 15 minuuttia päivässä tai 2 tuntia viikossa

  3. itsearvioinnit: pyydä opiskelijaa arvioimaan omien tavoitteiden täyttymistä ja aikataulun toteutumista paitsi kurssin lopussa, myös säännöllisin välein kurssin edetessä

  4. reflektointi: pyydä opiskelijaa reflektoimaan aiemmassa vaiheessa kurssia opittua ja mahdollista uuden tiedon rakentuminen vanhan päälle

  5. vertaisoppiminen: jos tämä sopii kurssin luonteeseen, mahdollista vertaisvuorovaikutus sekä tehtävien että keskusteluiden tasolla

Lopuksi


Kun olet saanut kurssin ensimmäisen version valmiiksi, älä arastele vaan kerää muutaman ystävän, tuttavan tai kollegan koeyleisö ja testaa sisältöä heillä. Pyydä palautetta ja ota palautteesta onkeesi ja muokkaa sisältöä sen mukaisesti. Seuraavassa vaiheessa voit kerätä hieman eri koeyleisön, esimerkiksi tarjoamalla kurssia viidelle opiskelijalle huomattavasti alennettuun hintaan ja pyydä vastineeksi palautetta koko sisällöstä. Ja kolmannessa vaiheessa sinulla onkin jo melko hyväksi todettu kurssi valmiina. Kannattaa myös huomioida, että verkkokurssien parhaita puolia on helppo muokattavuus ja päivitettävyys: kun saat palautetta siitä, että jokin asia ei toimi, voit muuttaa sen heti.


Syttyikö kipinä oman kurssin tekemiseen?


Toivottavasti niin kävi! Mutta vaikka et vielä olisi ihan varma tai valmis tekemään omaa kurssia, toivon, että tämän tekstin myötä pidät prosessia enemmän mahdollisena ja vähemmän mahdottomana kuin aiemmin.


Jos haluat jutella jostakin verkkokursseihin liittyvästä, kuten ympäristön valinnasta, eri työkaluista, verkkokaupparatkaisuista, tehtävätyypeistä tai jostakin muusta, voit halutessasi varata maksuttoman etätapaamisajan kalenteristani. Voit toki myös lähettää sähköpostia tai nykäistä virtuaalisesta hihastani LinkedInissä.