top of page
kaisatk

LMS:n valinta, osa 3: Oppijakokemus, saavutettavuus ja verkkokauppa(integraatio)

Tämä blogiteksti on jaettu useampaan osaan, jotta jaksat lukea sen. Ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen täältä (tekstit aukeavat uuteen välilehteen).


Annoin jokin aika sitten avoimeen käyttöön laatimani verkko-oppimisympäristön ominaisuuslistaus -kyselylomakkeen (lomakkeen löydät tästä - aukeaa uuteen välilehteen). Lomakkeessa on useita eri kategorioita ja paljon ominaisuuksia ja ajattelin, että nämä voisi olla hyvä käydä läpi yksi kerrallaan. Edellisessä tekstissä käsittelin kategorioita oppimisanalytiikka, kurssien sisältövaihtoehdot ja vuorovaikutteiset elementit. Nyt on aika siirtyä eteenpäin lomakkeella viimeiseksi mainittuihin ominaisuuksiin.

 

Kategoria: oppijakokemus


Oppijakokemus (LXP, learner experience, learning experience) on laaja ja melko laadullinen ja sen vuoksi myös hyvin subjektiivinen osa-alue (verkko-)oppimisesta puhuttaessa. Olenkin rajannut oppijakokemuksen tässä arvioinnissa kattamaan vain nämä asiat:

  • laite- ja selainriippumattomuus

  • oman edistymisen seuranta

  • omien vastausten näkeminen

  • omien tavoitteiden asettaminen

Näin tiukka rajaaminen johtuu siitä, että tässä arviointilomakkeessa kukin arvioitava ominaisuus joko löytyy tai ei löydy arvioitavasta verkko-oppimisympäristöstä. Kyllä vai ei.


Laite- ja selainriippumattomuus on hyvinkin päällekkäinen seuraavaksi käsiteltävän kategorian Saavutettavuus kanssa. Se on mukana myös Oppijakokemuksessa, sillä sillä on niin suuri merkitys, no, oppijakokemukselle. Nimensä mukaisesti laite- ja selainriippumattomuus tarkoittaa sitä, että oppijan ei tarvitse välittää siitä, millä laitteella tai millä selaimella hän kulloinkin opiskeltavaa materiaalia käy läpi - homma toimii kaikesta riippumatta.


Oman edistymisen seuranta tarkoittaa sitä, että oppijan on mahdollista kunkin oman kurssinsa osalta nähdä, miten hän kurssilla edistyy. Parasta olisi, jos verkko-oppimisympäristö tarjoaisi oppijalle intuitiivisen näkymän omaan edistymiseensä. Jotkin verkko-oppimisympäristöt mahdollistavat myös mm. tavoiteaikataulujen hyödyntämisen, jolloin oppijan on mahdollista käyttää niitä oppimisen itsesäätelyn apuna.


Esimerkki oman edistymisen seurannasta verkko-oppimisympäristössä


Omien vastausten näkeminen tarkoittaa sitä, että oppija pääsee koska tahansa näkemään esimerkiksi kysymyksiin antamansa vastaukset. Kyllä, suuressa osassa verkko-oppimisympäristöjä tämä on itsestäänselvyys, mutta niin ei ole kaikissa ohjelmistoissa. Kannattaa erikseen tarkistaa, onko tämä mahdollista. Parhaassa tapauksessa oppijan on mahdollista ladata ja tulostaa itselleen yhteenveto kunkin kurssin osalta tuottamastaan sisällöstä (esimerkiksi tehtävävastaukset). Tämä voi hyvinkin tukea oppimista ja opitun kertaamista.


Omien tavoitteiden asettaminen on suurelta osin vielä utopiaa. Olenkohan törmännyt yhteen verkko-oppimisympäristöön, jotka mahdollistavat omien, kurssikohtaisten oppimistavoitteiden asettamisen ja näiden tavoitteiden täyttymisen määrällisen arvioinnin. Tätä ominaisuutta toivoisin todellakin näkeväni enemmän! Toki manuaalisesti on mahdollista rakentaa samantyyppinen ratkaisu esimerkiksi avoimen kysymyksen ja Likert-tyyppisen kysymyksen yhdistelmällä, mutta kokonaan toinen asia olisi voida asettaa tavoitteet kurssikohtaisesti siten, että niihin voisi kurssin aikana automaattisesti viitata. (Jos sinulla on tiedossa jokin verkko-oppimisympäristö, jossa oppija voi asettaa omat oppimistavoitteensa ja seurata niitä määrällisesti, vinkkaathan minulle!)


Kategoria: saavutettavuus


Tämän kategorian tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Saavutettavuusaspekti tulee jokaisella verkko-oppimisen tekijällä vastaan ennemmin tai myöhemmin, oli sitten kyse organisaation sisäisistä tai asiakkaille tai yhteistyökumppaneille suunnatuista kursseista.


Sillä, onko verkko-oppimisympäristö suunniteltu saavutettavaksi vai ei, on valtava merkitys sille, joka verkkokursseja rakentaa. Saavutettavan kurssin tekeminen on paljon helpompaa, jos ohjelmisto tukee saavutettavan sisällön luomista.

Onneksi suurin osa verkko-oppimisympäristöjen palveluntarjoajista on kanssani samaa mieltä siitä, että saavutettavuus on tärkeää. Useat suomalaiset ja kansainväliset toimijat ovat jo teettäneet puolueettoman tahon tuottaman saavutettavuusauditoinnin ohjelmistostaan ja kertovat auditoinnin tuloksista avoimesti. Tällöin saavutettavuuden arviointi on helppoa. Jos tällaista auditointia ei ole teetetty, ohjelmiston palveluntarjoajalta kannattaa tiedustella seuraavan listan mukaista (tai kattavampaa) selostusta saavutettavuusasioista:

  • .vtt -tuki tai muu tapa lisätä tekstitykset videoihin

  • ruudunlukijoiden tuki

  • alt-tekstien tuki

Lisäksi erikseen POUR eli

  • havaittava (perceivable)

  • hallittava (operable)

  • ymmärrettävä (understandable)

  • toimintavarma (robust)

.vtt-tuki tai muu tapa lisätä tekstitykset videoihin tarkoittaa sitä, että mikäli lataat videot suoraan verkko-oppimisympäristöön ja kurssillesi (kierrättämättä niitä esimerkiksi YouTuben kautta, jolloin tekstitys on helppo toteuttaa), sinun on mahdollista lisätä videoillesi tekstitykset verkko-oppimisympäristön omilla työkaluilla. .vtt on eräänlainen tekstitiedostomuoto, jolla voidaan luoda videon "päälle" lisättävä tekstitystiedosto.


Ruudunlukijoiden tuki tarkoittaa sitä, että verkko-oppimisympäristö toimii yhdessä ruudunlukijoiden kanssa. Siis että ruudunlukijaa käyttävä oppija voi käydä kurssiasi ongelmitta. Lisähuomiona tähän kohtaan: on eri asia tietää, että ohjelmisto toimii ruudunlukijalla kuin kokeilla, miten se toimii ruudunlukijalla. Suosittelen kokeilemaan! Maksuttomana on saatavilla ainakin NVDA -niminen ruudunlukuohjelmisto.


Alt-tekstien tuki tarkoittaa sitä, että kuvien vaihtoehtoisia tekstejä (alternative text, alt text) on mahdollista käyttää. Vaihtoehtoinen teksti kertoo kuvan sisällön sellaiselle oppijalle, joka ei kuvaa näe.


Yllä mainittu akronyymi POUR tulee Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.1:stä (WCAG 2.1) ja tarkoittaa tosiaan neljää saavutettavuuteen liittyvää periaatetta: havaittavuutta, hallittavuutta, ymmärrettävyyttä ja toimintavarmuutta. Ohjelmistoa on mahdollista itse arvioida näiden periaatteiden osalta, tai arviointia on mahdollista pyytää joltakin kolmannelta osapuolelta. Olen kirjoittanut saavutettavuudesta muutamaankin otteeseen, esimerkiksi täällä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).


Saavutettavuus on aiheena tosiaan ihan äärimmäisen tärkeä. Valitettavasti se myös joskus tuntuu aika vaikeasti lähestyttävältä. Tämän vuoksi, vaikka en yleensä blogiteksteihin mainontaa upota, on kuitenkin tässä kohtaa on pakko mainita, että minulta on mahdollista tilata saavutettavuusarviointeja, saavutettavuusmuutoksia ja saavutettavuuskoulutuksia verkkokursseihin liittyen. Omassa työssäni painotan erityisesti saavutettavuutta.


Kategoria: verkkokauppa(integraatio)


Verkkokauppa-asiat kiinnostavat erityisesti niitä verkkokoulutusalan toimijoita, jotka myyvät sisältöjään asiakkaille. On etu, jos verkkokurssien myynnissä on mahdollista hyödyntää verkkokauppaa, ainakin kuluttajarajapinnassa ja niissä tilanteissa, jolloin organisaatioiden työntekijät ostavat kursseja yhtiön maksukortilla.

  • sisäänrakennettu verkkokauppa

  • verkkokauppaintegraatiomahdollisuus

  • Zapier

  • jälleenmyyntimahdollisuus (multitenant)

  • kuukausitilausten myynti (subscriptions)

  • koontisivu tai kurssiluettelo tai vastaava

Sisäänrakennettu verkkokauppa tarkoittaa tilannetta, jossa verkko-oppimisympäristössä on valmiiksi käytössä helposti käyttöönotettava verkkokauppa. Usein tällaisessa valmiissa verkkokaupassa käytettäviä maksutapoja ovat Stripe tai Paypal. Sisäänrakennettu verkkokauppa mahdollistaa liiketoiminnan aloittamisen heti eikä myöhemmin. Mikäli myöhemmin näyttää tarpeelliselta, sisäänrakennettuun verkkokauppaan voi jollakin tavalla ottaa käyttöön esimerkiksi suomalaiset maksutavat (verkkopankit, osamaksut jne) vaikkapa Visma Payn kautta. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi yhdistelmällä Shopify ja Visma Pay. Useissa tapauksissa kuitenkin Stripe ja Paypal ovat riittävät maksujen vastaanottotavat.


Verkkokauppaintegraatiomahdollisuus tarkoittaa sitä, että oli verkko-oppimisympäristössä verkkokauppa sisäänrakennettuna tai ei, verkko-oppimisympäristö on myös mahdollista kytkeä johonkin verkkokauppa-alustaan, kuten Shopifyhin tai WooCommerceen. Tämä voi olla hyödyllistä paitsi edellä mainittujen suomalaisten maksutapojen vuoksi, myös vaikkapa siksi, että verkkokauppaan halutaan tarjolle muutakin kuin verkkokursseja tai webinaareja (jotka ovat usein ainoat tuotteet joita verkko-oppimisympäristöjen sisäänrakennetuissa verkkokaupoissa voidaan myydä).


Zapier on nerokas keksintö, joka mahdollistaa kahden ohjelmiston väliset integraatiot muutamalla klikkauksella niillekin, joilla ei ole halua tai osaamista mennä käpistelemään API-rajapintoja tai muuten koodailla. Zapierin avulla voidaan esimerkiksi kytkeä verkkokauppa verkko-oppimisympäristöön, markkinointikirje verkkokurssiin, verkkokurssi toiseen verkkokurssiin, verkkokurssi Calendlyn tapaamiseen... Mahdollisuudet ovat todellakin rajattomat. Zapier on työkalu, johon kannattaa tutustua, muutenkin kuin tässä yhteydessä!


Jälleenmyyntimahdollisuus (tunnetaan myös termillä multitenant model) mahdollistaa verkko-oppimisympäristön haarauttamisen siten, että voit verkkokouluttajana esimerkiksi ylläpitää useiden eri asiakkaiden eri tavoin brändättyjä verkko-oppimisympäristösi haaroja toisistaan riippumattomasti. Tai voit mahdollistaa verkkokurssiesi jälleenmyynnin asiakkaidesi brändätyissä ympäristöissä.


Kuukausitilausten myynti (subscriptions) tarkoittaa sitä, että voit esimerkiksi ylläpitää verkkokurssikirjastoa, johon asiakkaasi saavat pääsyn kuukausi kerrallaan maksamalla kuukausilisenssin hinnan. Voit yleensä määritellä sen, mitkä kurssit kuuluvat kuukausitilaukseen ja mitkä voi sitten vielä ostaa erikseen.


Koontisivu, kurssiluettelo tai vastaava tarkoittaa sitä, että voit esitellä kurssitarjontasi kokonaisuudessaan asiakkaillesi jollakin tavalla. Usein verkko-oppimisympäristöissä, joissa on sisäänrakennettu verkkokauppa, tällainen ominaisuus on itsestäänselvyys, mutta aina se ei sitä ole. Selkeä koontisivu on etu myös silloin, kun verkkokurssitarjonta on kohdistettu organisaation omille työntekijöille. Usein kurssivalikoima on tällöin jaoteltu oppijan omiin kursseihin (ne, joihin hänet on jo ilmoitettu) ja saatavilla oleviin kursseihin (ne kurssit, joihin pääsyä hän voi pyytää tai jotka hän voi valita).

 

Tämä oli kolmas ja viimeinen verkko-oppimisympäristöjen ominaisuuslistauksia käsittelevä blogiteksti.


Toivottavasti sait tekstistä lisää tietoa ja siitä oli sinulle hyötyä! Olisi kiva kuulla palautetta tästä tekstisarjasta!


Muistathan, että jos kaipaat apua verkko-oppimiseen liittyviin asioihin, voit aina ottaa yhteyttä minuun joko sähköpostitse (kaisa@yhtraining.fi) tai puhelimitse (044 970 2058) tai varata maksuttoman verkkokurssisparrauksen suoraan kalenteristani (linkki ajanvaraukseen, aukeaa uuteen välilehteen).


Iloa päivääsi!

Comments


bottom of page