Verkko-oppimisympäristön valintakriteerit, osa 2
Tämä blogiteksti on jaettu useampaan osaan, jotta jaksat lukea sen. Osa 1 löytyy täältä ja osa 3 täältä (linkit aukeavat uuteen välilehteen).
Annoin jokin aika sitten avoimeen käyttöön laatimani verkko-oppimisympäristön ominaisuuslistaus -kyselylomakkeen (lomakkeen löydät tästä - aukeaa uuteen välilehteen). Lomakkeessa on useita eri kategorioita ja paljon ominaisuuksia ja ajattelin, että nämä voisi olla hyvä käydä läpi yksi kerrallaan. Edellisessä tekstissä käsittelin kategorioita käyttäjähallinta ja kouluttajakäyttäjän työkalut. Nyt on aika siirtyä eteenpäin lomakkeella luetelluissa ominaisuuksissa.
Kategoria: oppimisanalytiikka
Oppimisanalytiikalla tarkoitan kaikkea oppijan toiminnasta ja edistymisestä verkko-oppimisympäristön kertyvää tietoa. Yleensä oppimisanalytiikka on mahdollista viedä ulos oppimisympäristöstä esimerkiksi Excel- tai .csv -muodossa tarkempaa tarkastelua varten. Käytössä olevasta ohjelmistosta riippuu, millä tavoin oppimisanalytiikkaa voidaan tarkastella erilaisten kuvaajien avulla jo oppimisympäristössä.
Yleistäen voisi sanoa, että mitä laajemmin verkko-oppimisympäristöstä on mahdollista saada oppimisanalytiikkaa hyötykäyttöön, sitä lähempänä ollaan osaamisen johtamisessa hyödynnettävää työkalua ja sitä monipuolisemmat ovat myös mahdollisuudet hyödyntää verkko-oppimisympäristöä organisaatiossa laajemminkin.
Tällä kertaa olen jakanut oppimisanalytiikan osiin näin:
kurssitason analytiikka
ryhmätason analytiikka (perustuen tiimeihin tai käyttäjien taustatietoihin)
käyttäjäkohtainen analytiikka
analytiikka SCORM-sisällöstä
Kurssitason analytiikalla tarkoitetaan sitä tietoa, joka kertyy oppijoista kurssikohtaisesti. Oppimisympäristöstä riippuen kurssitason analytiikasta voi mahdollisesti päästä pureutumaan yksittäisten oppijoiden tai ryhmien analytiikkaan. Kurssitason analytiikka on esimerkiksi hyödyllistä silloin, kun kouluttajan on esimerkiksi arvioitava tietyn kurssin jonkin tehtävän suoritteet.
Ryhmätason analytiikka on tietystä oppijaryhmästä kollektiivisesti saatavaa tietoa. Tämä tieto on erityisen hyödyllistä sikäli, että verkko-oppimiympäristöstä riippuen eri ryhmien välisiä eroja suorituksissa voidaan tarkastella graafisesti, ja toki myös yksityiskohtaisesti.
Käyttäjäkohtainen analytiikka on yksittäisistä oppijoista kertyvää tietoa. Erityisen hyödyllistä käyttäjäkohtainen analytiikka on, mikäli se oppimisympäristössä esitetään informatiivisessa ja helposti tulkittavassa, mieluusti graafisessa muodossa. Käyttäjä- eli oppijakohtainen tieto on tärkeää paitsi kouluttajalle myös oppijalle itselleen. Kannattaakin varmistua siitä, että oppijoilla on pääsy omiin etenemis- ja suoritustietoihinsa käytössäsi olevassa verkko-oppimisympäristössä. Paitsi etenemistietojaan, oppijoiden tulisi päästä tarkastelemaan kaikkea verkko-oppimisympäristöön tuottamaansa, esimerkiksi vastauksia avoimiin kysymyksiin (osittain tässä on päällekkäisyyttä myöhemmin käsiteltävän oppijakokemus-kategorian kanssa). Pluspisteitä verkko-oppimisympäristö mielestäni ansaitsee, jos oppijan on mahdollista ladata itselleen kaikki tehtävävastauksensa miltä hyvänsä kurssilta esimerkiksi pdf-muodossa.
Analytiikka SCORM- tai xAPI -sisällöstä tarkoittaa sitä tietoa, joka verkkokurssille upotetusta SCORM- tai xAPI-muotoisesta julkaisusta on nähtävissä verkko-oppimisympäristön kautta. SCORMista puhuttaessa tämä tieto on useimmiten hyvin rajallista: onko kurssi completed tai not completed. Joissain tapauksissa SCORM-julkaisusta on mahdollista saada verkko-oppimisympäristöön myös esimerkiksi lopputestin suorittamiseen liittyviä tietoja, kuten saatu pistemäärä, tai tieto siitä, miten suuren osan SCORM-sisällöstä kukin oppija on analytiikkaa tarkasteltaessa suorittanut.
xAPI-sisällöistä olisi mahdollista saada käyttöön analytiikkaa paljon laajemmin, mutta harmillisen vähän xAPI:n mahdollistamaa analytiikkaa verkko-oppimisympäristöissä hyödynnetään. Voi myös käydä niin, että vaikka analytiikkaa olisi mahdollista hyödyntää (siis verkko-oppimisympäristö sen sallisi), ohjelmiston käyttäjät eivät oikein tiedä, mitä tiedolla tekisivät tai mitä hyötyä siitä olisi.
Kategoria: kurssien sisältövaihtoehdot
Kurssien sisältövaihtoehdot on vähän hassu ilmaisu, mutta tarkoitan sillä seuraavaa listausta:
HTML5 / iframe-upotukset
SCORM / xAPI -sisällöt
videot upottamalla
videot tiedostoina
360-videot
360-kuvat
Mitä laajemmin erilaisia sisältövaihtoehtoja on mahdollista oppimisympäristössä hyödyntää, sitä monipuolisempia kursseja sinun on mahdollista rakentaa. Pidän itse ihan ehdottomana vaatimuksena sitä, että videoita on mahdollista sekä upottaa että lisätä tiedostoina kursseille. Lisäksi painotan voimakkaasti SCORM-sisältöjen hyödyntämismahdollisuutta ja toki myös iframe-upotuksia. Mutta käydään nämä nyt läpi yksi kerrallaan.
HTML5 / iframe -upotukset tarkoittavat erillisellä upotuskoodilla verkko-oppimisympäristöön lisättäviä ulkoisia sisältöjä. Esimerkiksi H5P-sisältöjä voi upottaa verkkokurssille joko iframena tai integroinnin avulla. Myös vaikkapa Miron boardeja tai erilaisia kyselyitä (poll) voi upottaa iframea käyttäen.
SCORM tai xAPI-sisällöt ovat verkko-oppimisympäristöstä erillisellä työkalulla luotuja sisältöjä. Usein SCORM-muodossa julkaistaan kokonaisia verkkokursseja tai osia verkkokurssista. Tällöin SCORM-sisällöt jaetaan oppijoille verkko-oppimisympäristön kautta. SCORM-julkaisuja voidaan käyttää myös mikrosisältöinä verkko-oppimisympäristön omilla työkaluilla rakennettujen sisältöjen lomassa. Niitä voidaan käyttää myös lopputenttien rakentamiseen tai kysymyspankkien hyödyntämiseen. Parhaimmillaan SCORM-sisällöt ovat, kun ne täydentävät verkko-oppimisympäristön omia työkaluja - siis kun niiden avulla tehdään asioita, joita ei ole mahdollista tehdä verkko-oppimisympäristön sisäänrakennetuilla työkaluilla. SCORM (tai xAPI) -yhteensopivuus on ominaisuus, jota tosiaan itse painotan aina verkko-oppimisympäristöä valittaessa. Tämä ominaisuus nimittäin moninkertaistaa verkko-oppimisympäristön mahdollisuudet.
Videot upottamalla tarkoittaa videoiden hyödyntämistä verkkokurssilla siten, että videot on tallennettu ja jaetaan kurssille esimerkiksi Vimeon tai YouTuben kautta. Tällöin verkko-oppimisympäristö mahdollistaa videoiden upottamisen kurssille joko linkillä tai upotuskoodilla (embed code). Mikäli verkko-oppimisympäristön tallennustilaraja on kovin matalalla, silloin videoiden upotusmahdollisuus säästää tallennustilaa muulle sisällölle.
Video tiedostoina tarkoittaa sitä, että videot voi viedä suoraan verkko-oppimisympäristöön, siis videotiedostoina. Tämä on hyödyllinen ominaisuus, jos käytössä ei ole valmista YouTube-tiliä tai Vimeon käyttömahdollisuutta.
360-videot ja 360-kuvat ovat joissakin tapauksissa äärimmäisen käyttökelpoinen verkkokurssisisältö. Esimerkiksi työturvallisuuskoulutuksista puhuttaessa on mahtavaa, jos kuva tai video voi esittää työtilan siten, että oppija voi virtuaalisesti liikkua tilan sisällä. 360-sisältöjä voi hyödyntää joissakin verkko-oppimisympäristöissä sellaisenaan verkko-oppimisympäristön omilla työkaluilla, joissakin puolestaan niitä voi upottaa ympäristöön iframe-koodilla. Tällöin itse 360-sisällön tulee olla tallennettu johonkin ympäristöön, joka mahdollistaa iframe-koodin käyttämisen. Iso plussa verkko-oppimisympäristölle siinä vaiheessa, jos 360-videoita ja kuvia voi annotoida (=muokata, esimerkiksi lisätä hotspotteja) ympäristössä itsessään. Erinomainen esimerkki verkko-oppimisympäristöstä (tai oikeastaan sisällöntuotantotyökalusta), jossa voidaan helposti hyödyntää 360-elementtejä on MPS:n työkalu Prewise Learning.
Kategoria: vuorovaikutteiset elementit
Vuorovaikutteisilla elementeillä tarkoitan niitä verkko-oppimisympäristön sisältövaihtoehtoja, joiden avulla voidaan luoda vuorovaikutteisuuden tuntua ympäristön/kouluttajan ja oppijan välille. Tämä kategoria kattaa esimerkiksi erilaiset verkko-oppimisympäristön tehtävätyypit. Listani näyttää tältä:
avoimet kysymykset
monivalintakysymykset
reflektiokäyttöön soveltuvat monivalintakysymykset (oikeaa vastausta ei ole välttämätöntä määritellä)
kyselyt
vedä ja pudota
täytä puuttuvat sanat
keskusteluelementit
välitön pisteytys
välitön palaute
kuvat hotspoteilla
interaktiiviset videot
360-kuvat hotspoteilla
Avoimet kysymykset ovat nimensä mukaisesti kysymyksiä, joihin oppija voi tuottaa tekstimuotoisen vastauksen joko kirjoittamalla sen suoraan verkko-oppimisympäristöön tai liittämällä verkkokurssille esimerkiksi vastauksen sisältävän teksti- tai videotiedoston. Avointen kysymysten monipuolisuutta lisää oppijan mahdollisuus vastata teksti-, video- tai kuvamuodossa, tai vaikkapa äänitiedoston avulla. Ensisijaisen tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että tekstiä voisi kirjoittaa suoraan verkko-oppimisympäristöön - oppijan kannalta on helppoa, mikäli kaiken kurssiin liittyvän voi tehdä siihen nimetyssä ympäristössä. Lisäksi, mikäli avoimiin kysymyksiin on mahdollista kirjoittaa välitön palaute, jonka oppija saa näkyvilleen heti vastattuaan kysymykseen, niitä voi hyödyntää dialogisuuden lisäämisessä.
Monivalintakysymykset ovat varmasti eniten hyödynnetty vuorovaikutteinen elementti verkkokursseilla! Niitä on helppo käyttää (sekä kouluttajan että oppijan) ja usein ne pisteytyvät automaattisesti, eli ne nopeuttavat kouluttajan työtä, sikäli mikäli vastaukset on tarkoituksenmukaista pisteyttää tai merkitä oikeaksi tai vääräksi. Monivalintakysymyksiä voi varsin hyvin hyödyntää myös dialogisuuden ja kerroksellisuuden luomisessa verkkokurssille: kysy kysymys -> oppija valitsee vastauksensa -> tehtävään kirjoittamasi välitön palaute vie "keskustelua" eteenpäin.
Reflektiokäyttöön soveltuvat monivalintakysymykset ovat sellaisia monivalintakysymyksiä, joiden vastauksen voi jättää avoimeksi. Siis kouluttajan ei ole pakollista määrittää oikeaa vastausvaihtoehtoa. Tällöin monivalintakysymystä voi käyttää reflektion tukena, mielipidettä selvittämään tai vain keskustelullisena elementtinä kurssilla. Esimerkiksi:
Kyselyt (poll) ovat melkein kuin reflektiokäyttöön soveltuvia monivalintakysymyksiä. Kyselyissä kuitenkin vastausten jakauma piirtyy usein oppijan näkyville heti, kun hän on vastannut esitettyyn kysymykseen:
Vedä ja pudota (drag & drop) oli jokin aika sitten vielä hyvin suosittu tehtävätyyppi verkkokursseilla. Tietoisuus saavutettavuudesta on kuitenkin onneksi vähentänyt sen käyttöä. Tämäntyyppiset tehtävät eivät toimi ilman hiirtä tai mahdollisuutta vetää ja pudottaa elementtejä kosketusnäytöllisellä laitteella, joten ne eivät ole saavutettavia. En suosittele käyttämään näitä verkkokurssilla.
Täytä puuttuvat sanat -tehtävätyyppi on mielestäni aikuisoppimisessa hyödyllinen vain ja ainoastaan, jos kyse on kielikurssista tai vaikkapa alkuaineiden ominaisuuksia opettavasta sisällöstä. Toisin sanoen, silloin kun ollaan yhtään tulkinnanvaraisella alueella, en näe syytä hyödyntää täytä puuttuvat sanat -tehtäviä - tällöinhän väitetään, että kuhunkin kysymykseen tai skenaarioon on olemassa vain tasan yksi oikea vastaus.
Keskusteluelementit ovat harmillisen väheksytty ominaisuus verkko-oppimisympäristöissä! Väitän näin siksi, että vastaani ei ole tullut montaakaan sellaista verkko-oppimisympäristöä, jossa kurssille voisi
lisätä keskusteluelementin
lisätä keskusteluelementin haluamaansa kohtaan
nimetä keskustelun käytäväksi jostakin tietystä aiheesta
Vuolearning on tässä mielessä poikkeus: ilahduttavasti voit hyödyntää keskusteluelementtejä - samoin kuin mitä hyvänsä muitakin sisäänrakennettuja elementtejä - missä tahansa kohdassa kurssiasi. Yleensä ottaen verkkokurssialustoissa tuntuu sääntönä olevan se, että mikäli keskustelukenttää voidaan hyödyntää, se on staattisesti sijoitettuna joko kurssin alkuun tai loppuun, jokaisen luvun alkuun tai loppuun, tai kokonaan erilliseksi alueekseen täysin irralleen koko kurssista.
Välitön pisteytys mahdollistaa oppijalle oman osaamisen testaamisen joko kurssin aikana tai lopputentissä. Kun monivalintakysymys tai muunlainen tehtävä pisteytyy automaattisesti, kouluttajan aika säästyy laadullisempaan tekemiseen. Samoin oppija saa palautteen osaamistasostaan välittömästi.
Välittömän palautteen avulla oppijalle voidaan rakentaa verkkokurssilla kokemusta dialogisuudesta. Välittömät palautteet ovat usein käytössä erilaisissa tehtävätyypeissä: esimerkiksi monivalintakysymys voidaan sekä pisteyttää automaattisesti että siihen voidaan kirjoittaa välitön palaute, jonka sisältö voi olla muutakin kuin oikein/väärin. Itse mielelläni syvennän kurssilla jo annettua tietoa välittömän palautteen avulla, sillä tällä tavoin oppijan mielenkiinto säilyy ja kurssille voidaan luoda kerroksellisuutta (kaikki tieto ei ole välittömästi oppijan saatavilla, vaan asioita täytyy tapahtua, painikkeita painaa ja kysymyksiin vastata, jotta oppija pääsee eteenpäin kurssilla tai hänelle aukeaa uusia näkymiä).
Kuvat ja 360-kuvat hotspoteilla ovat kuvia, joihin kouluttaja voi upottaa lisätietopainikkeita. Usein hotspottien sisältö voi olla tekstiä, kuvia tai vaikkapa videoita. Tämä on hyvin käyttökelpoinen ja paljon hyödynnetty ominaisuus verkkokursseilla ja erinomainen lisä verkko-oppimisympäristön sisäänrakennettuihin tehtävätyyppeihin.
Interaktiiviset videot ovat vähän kuin kuvat hotspoteilla. Idea interaktiivisissa videoissa on, että videon katsominen on vuorovaikutteista ja dialogista. Kun oppija katsoo videota, video pysähtyy tietyssä kohdassa ja oppijalle voidaan esimerkiksi esittää kysymys videolla aiemmin kerrotusta. Tai häneltä voidaan kysyä mielipidettä, ja hänet voidaan vastauksen perusteella siirtää eri kohtiin videota. Esimerkiksi Coursera hyödyntää yksinkertaisia interaktiivisia videoita kursseissaan. Interaktiivisia videoita voi kokeilla upottaa verkkokurssille myös iframen avulla. Mutta joka tapauksessa, jos päätät kouluttajana hyödyntää interaktiivista videota, testaathan huolellisesti, että videosi on saavutettava!
Tämä oli toinen verkko-oppimisympäristöjen ominaisuuslistauksia käsittelevä blogiteksti useiden tekstien sarjassa. Seuraavassa tekstissä käsitellään kategoriat oppijakokemus, saavutettavuus ja verkkokauppa(integraatio).
Toivottavasti sait tekstistä lisää tietoa ja siitä oli sinulle hyötyä!
Muistathan, että jos kaipaat apua verkko-oppimiseen liittyviin asioihin, voit aina ottaa yhteyttä minuun joko sähköpostitse (kaisa@yhtraining.fi) tai puhelimitse (044 970 2058) tai varata maksuttoman verkkokurssisparrauksen suoraan kalenteristani (linkki ajanvaraukseen, aukeaa uuteen välilehteen).
Iloa päivääsi!