Verkkokurssit ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden merkitys tulee tulevaisuudessa yhä kasvamaan. Jo ennen keväällä alkanutta verkkokurssibuumia verkko-oppimisympäristöjen palveluntarjoajia oli kymmeniä, ellei satoja, ja epäilemättä niiden määrä ei kysynnän kasvaessa ainakaan tule pienenemään. Mutta miten kaikkien ympäristöjen joukosta onnistuisi valitsemaan kaikkein parhaan, ja omaan kurssimateriaaliin ja kurssin arvolupaukseen parhaiten sopivan?
Didaktiikka vs. pedagogiikka
Mitä eroa on perinteisellä oppimiskäsityksellä ja sen mukaisella opettamisella, ja pedagogisesti painottuvalla lähestymis- ja toteutustavalla verkko-oppimisen kontekstissa?
Didaktisessa lähestymistavassa opiskelija, osallistuja tai oppija nähdään melko passiivisessa roolissa. Verkko-oppimisen kontekstissa hän katsoo videoita, lukee tekstejä ja vastailee summatiivisiin, tasoa mittaaviin testeihin. Hän ottaa vastaan tietoa, joka hänelle on sopivassa muodossa kouluttajan, coachin tai luennoitsijan toimesta annettu. Ero perinteiseen, luokkahuonemuotoiseen "yksi puhuu, muut kuuntelevat" -toteutustapaan ei ole suuren suuri.
Pedagogisesti painottuvassa, oppijan aktiiviseen tiedonmuodostukseen perustuvassa lähestymistavassa asetelma käännetään ympäri. Voidaan puhua flipped learningistä, problem-based learningistä tai inquiry-based learningistä. Pääasia on, että sen sijaan että oppijalle tarjotaan kurssilla valmiiksi pureskeltua tietoa sovellettavaksi tiettyyn, oppijalle tärkeään ympäristöön, hän muodostaakin tarvitsemansa tiedon itse, yhdessä vertaisten (toisten oppijoiden) kanssa.
Kouluttajan rooli on saatteleva ja ohjaava: kurssin sisällön tulisi olla riittävän geneeristä, jotta se tukee jokaisen oppijan tavoitteiden saavuttamista ja toisaalta riittävän yksilöllistä, että oppijoiden väliset erot taidoissa, tavoissa ja tarpeissa on mahdollista huomioida.
Pedagogisesti painottuvalla verkkokurssilla oppijan tulisi voida etsiä ja muodostaa tietoa itse, reflektoida ja arvioida oppimaansa (metakognitiiviset taidot), päästä itse vertaisarvioimaan ja ottamaan vastaan vertaisarviointia ja muokkaamaan ja edelleen kehittämään jo tuottamaansa oppimistulosta. Kouluttajan toteuttaman arvioinnin, jos sitä halutaan mukaan, tulisi olla formatiivista, eli sen tulisi auttaa oppijaa kehittymään yhä paremmaksi ja oppimaan asiaa yhä syvällisemmin, siis saavuttamaan omat oppimistavoitteensa.
Verkko-oppimisympäristön merkitys
Verkko-oppimisympäristössä voidaan toteuttaa sekä klassista didaktista opetusta että pedagogisesti painottunutta, itseohjautuvuuteen kannustavaa ohjausta. Tekniikka ei tee onnelliseksi eikä puutteellinen tekniikka toisaalta ole este pedagogisesti toimivan kurssin rakentamiselle. Mutta myönnettäköön: kyllä pedagogisesti toimiva kurssi on helpompi rakentaa ympäristöön, joka ei aseta juurikaan rajoituksia siihen, mitä kouluttaja voi ympäristössä toteuttaa.
Nostan esimerkeiksi hyvin suositut verkko-oppimisympäristöt Campwiren ja Kajabin, ja verrokiksi Vuolearningin.
Campwiressa ja Kajabissa on tarkkaan ennalta määritelty, mitä kouluttaja voi kurssille lisätä.
Campwiressa kurssille ei voi upottaa iFrame-elementtejä tai muita html5-interaktioita. Kouluttajan on mahdollista luoda kurssille avoimia kysymyksiä. Alusta ei tue keskustelujen fasilitointia tietystä aiheesta. Vertaisarviointi ei ole mahdollista.
Kajabissa puolestaan kouluttajan on esimerkiksi valittava, haluaako hän kuhunkin lukuun interaktion vai videon - molempia ei ole mahdollista lisätä. iFrame ja html5-upotukset eivät ole tuettuja. Keskustelujen fasilitointia tietystä aiheesta ei tueta, vaan jokaisen osion jälkeen käytössä on yleinen chat-kenttä.
Vuolearningissä taas mihin tahansa kohtaan kurssia voi lisätä mitä hyvänsä elementtejä. Avoimet kysymykset voidaan avata vertaisarvioinnille, tai niitä voi käyttää vain kullekin opiskelijalle näkyvinä reflektointityökaluina. Tai kouluttaja voi käydä arvioimassa kunkin vastauksen. Tai vastaukset voi avata vertaisten nähtäväksi ilman vertaisarviointimahdollisuutta. Keskusteluelementtejä on mahdollista samoin lisätä mihin hyvänsä kohtaan kurssin sisältöä, ja kouluttaja voi fasilitoida keskustelua haluamastaan aiheesta. iFrame- ja html5-upotukset toimivat hyvin. Oikeastaan ainoa ominaisuus, jota allekirjoittanut vielä pedagogiselta kannalta Vuolearningiin toivoisi, on mahdollisuus anonymisoida vertaisarvioinnit.
Ympäristön valinnalla on merkitystä
Korostan kaikissa verkko-oppimiseen liittyvissä keskusteluissa ja kirjoituksissani ympäristön valinnan tärkeyttä. Ympäristön valinta pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kurssin suunnittelua, sillä se, mitä kouluttajan on mahdollista kurssille lisätä, vaikuttaa merkittävästi kurssin sisällön ja toteutustavan suunnitteluun.
Pedagogisesti toimivan kurssin toteuttaminen missä hyvänsä ympäristössä on mahdollista, mutta niissä ympäristöissä, joissa alustan tekniset ominaisuudet eivät tue pedagogista painotusta, tällainen toteutus vaatii kouluttajalta huomattavasti enemmän mielikuvitusta ja vaivannäköä kuin kurssin toteuttaminen ympäristöön, jossa pedagogista toimivuutta on ajateltu alusta lähtien.
Haluatko keskustella aiheesta?
Pääset halutessasi varaamaan maksuttoman sparrailuajan suoraan kalenteristani.
Ja mikäli aihe kiinnostaa, tutustu ihmeessä myös muihin blogiteksteihini! Kannattaa myös käydä itse vertailemassa, miltä sama oppimissisältö näyttää eri oppimisympäristöissä: www.vaikuttavatverkkokurssit.com.
Comments